Registered ASSOCIATION

Rälssintie 16F 100, 00720, Helsinki, Finland

helpnldorg@gmail.com
+358 41 7992786

Contact Us
Connect with us

© 2018 by HelpNLD.Org. Terms of Use

Suomalainen erityisopetus - Periaate ja käytäntö


Perusopetuslain uusien pykälien mukaan (642/2010) suomalaisilla oppilailla on enemmän mahdollisuuksia saada tarvittavaa tukea oppimishäiriöihin heidän lähikoulussaan.

Erityisluokka Alhoniityn koulussa, Nokialla Suomessa, opettaja Johanna Hangan johdolla (Kuva: Kimmo Häkkilä)

Suomalaisilta opettajilta vaaditaan tukea kolmen askeleen tukijärjestelmässä ja ovat velvoitettuja tarkkailemaan kehitystä sekä dokumentoimaan sen toimivuutta. Heti, kun erityisopetuksen tarvetta havainnoidaan, tarvetta virallisille diagnooseille ei tarvita aikaiselle puuttumiselle, muistuttaen Yhdysvaltojen RTI (Response to Intervention) -järjestelmää.



Mukaan ottamisen käytäntö

Vasta, kun osa-aikainen erityisopetus ei toimi, oppilaalle annetaan erityisopetusta erityisluokassa tai -koulussa.
  • The inclusion policy with movement to integrate students with special education needs into normal schools started in Finland in the 1960s. The goal is to increase students' motivation and interest in attending school (Pulkkinen and Launonen, 2005)

  • Osa-aikainen erityisopetus mahdollistaa oppilaiden pysyvän tavallisissa kouluissa ja luokissa saaden osa-aikaista ja väliaikaista tukea, kuten 2-tuntinen viikoittainen oppitunti 8 viikon ajan.

  • Vain, kun osa-aikainen erityisopetus ei toimi, oppilaille suositellaan erityisopetusta erityisluokassa tai -koulussa. Tällä hetkellä erityisopetusta tarvitsevia lapsia rahoitetaan Suomen opetusministeriön toimesta 1,5 -kertaisesti. (Takala, Pirttimaa, Törmänen, 2009) Suomen peruskoulutussäännös vaatii, että koulun hallituksen virallinen päätös siirtää lapsi erityisopetukseen pitää tehdä pakollisena konsultaationa vanhempien ja terveystarkastuksena terveys- ja psykologia-asiantuntijoiden kanssa (psykologit, lääkärit, erityisopettajat, puheterapeutit, toimintaterapeutit).

  • Jos Suomen kaukainen tavoite saada täysi mukaan ottaminen, kaikkien erityisoppilaiden pitäisi saada opetusta tavallisissa olosuhteissa. Erityisluokkia tai -kouluja ei olisi olemassa. Täyden mukaan ottaminen on kehittymässä.



Aikainen tunnistaminen

Suurin osa erityisopetusta saavista lapsista saa tukea havainnoimisen mukaan, eikä virallisen oppimishäiriön diagnoosin mukaan.
  • Aikainen tunnistaminen ja puuttuminen sallivat mahdollisuuden tavallisille kouluille näyttää omistautumista mukaan ottamisen käytäntöön.

  • Erityisopetuksen tarpeen tunnistamisen ei tarvitse erityistä virallista diagnoosia, sillä tällä vältetään leimatuksi tulemista. Havainnoitu oppimisvaikeus on riittävä syy saada erityisopetusta. Lääketieteellistä tai psykologista diagnoosia ei tarvita. Tämä johtuu tasa-arvoisuuden periaatteesta - kaikki lapset voivat saada tukea vähiten rajoittavassa ympäristössä. Itse asiassa suurin osa suomalaisista oppilaista saa erityisopetusta havaitun oppimisvaikeuden takia, eikä virallisen diagnoosin takia (Jahnukainen, 2011).

  • Erityisopettajat antavat tukea sitä tarvitseville oppilaille pääasiassa kirjoittamisessa, lukemisessa, matematiikassa ja vieraissa kielissä.

  • Kollektiivisen omistajuuden idea on ilmeinen siinä, että vanhemmat ja opettajat yhdessä määrittävät onko lisätuelle tarvetta, ja voivat konsultoida erityisopettajaa ja koulupsykologia. Opettajien täytyy tutkia opettamistaan ja auttaa oppilaita koulua ennen tai jälkeen tarvittaessa.

  • Tämä sanottuna, aikainen kehitysongelmien tunnistaminen voidaan tehdä esikoululaisille lääkärien, psykologien ja puheterapeuttien toimesta terveysasemilla, jotka tarjoavat fyysisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen arvioimista.

  • Tuloksena on se, että tilastollisesti suomalaiset erityisopetusta tarvitsevat lapset ovat pääosin tavallisissa kouluissa osa-aikaisella erityisopetuksella. Kaikista erityisopetusta tarvitsevista lapsista 55% pysyy normaaleissa luokissa, 30% käy erityisluokissa tavallisissa kouluissa ja 15% käy erityiskoulussa.(Tilastot Suomi) Aikainen tuki vähentää akateemisten vaikeuksien pahenemisen mahdollisuutta.

  • Aikainen tunnistaminen ja puuttuminen heijastavat Suomen strategiaa korjata ongelma heti, kun sellainen ilmenee.


Opettajien yhteistyö

Luokanopettajille opetetaan myös erityisopettamista, mikä on pakollisena heidän opintosuunnitelmassa.
  • Erityisopettajia on jokaisessa koulussa. He työskentelevät tiiviisti luokanopettajien kanssa tunnistamaan tukea tarvitsevia lapsia sekä suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat puuttumusohjelmia, erityisesti lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa.

  • Erityisopettajat tekevät yhteistyötä myös luokanopettajien, opinto-ohjaajien, koulupsykologien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa opiskelijoiden hyvinvointiryhmissä. Nämä ryhmät tarkkailevat oppilaiden kehitystä osa-aikaisessa erityisopetuksessa HOPSin mukaisesti.

  • Erityisopettajat työskentelevät myös vanhempien kanssa suunnitellessa opintosuunnitelmaa ja opetusohjeiden arviointia.

  • Luokanopettajille opetetaan myös erityisopettamista, mikä on pakollisena heidän opintosuunnitelmassa.


Tiivistettynä, suomalaisilla käytännöillä Suomi pyrkii hälventämään peruskoulujen ja erityisopetuksen eroja tehden erityisopetuksesta integroidun osan koulun pedagogisia menetelmiä. Lisää tietoa suomalaisesta erityisopetusjärjestelmästä löydät blogimme artikkeleista.

  • Black Facebook Icon
  • Black Twitter Icon
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now